Kattilakaappiin olen tyytyväinen. Harkitsimme hetken pyörivän
kattilahyllyjärjestelmän hankkimista mutta rikkimenneen jääkapin
ritilähyllyistä tuli mainiot hyllyt. Sinne mahtuu isoimmat kattilat,
mehumaija ja valurautapadat. Ritilät eivät ole koko kaapin mittaisia,
koska osan tilasta vie tason alle sijoitettu ja siitä tarvittaessa ylös
nouseva pistorasia, joten toiselta puolelta ne on kiinnitetty
ketjuilla.
Paljon on vielä tekemättä mutta iloitsen täysillä näistä jo valmistuneista.....
Sisustamista Remontointia Perhe-elämää - Home Decoration Renovations Family Life Decluttering Home Organizing Crafting Recycling Downshifting ATCs Simple Life
lauantai 29. kesäkuuta 2013
Melkein valmis - Almost there!
Ilmassa on suuren juhlan tuntua. Pieni askel ihmiskunnalle, mutta suuri harppaus meille. Tänään uuden keittiön uusi liesi, uuni ja liesituuletin saatettiin käyttökuntoon. Koska vanha liesi meni rikki jo muutamia kuukausia sitten, ja olen siitä asti kokannut ja leiponut kesäkeittiön 45 cm liedellä, siksi tuntuu tämä askel aivan järisyttävän ihanalta. Pieni epämukavuus ja askeettisuus saa taas iloitsemaan täysillä arjen mukavuuksista. Voi tätä onnen tunnetta!
Muutenkin keittiö alkaa jo hahmottua. Alakaappien rungot ovat jo valmiit mutta ovet ja paikoitellen hyllytkin puuttuu. Aika epäkäytännöllisiä tiloja jäi jäljelle kun uunin ja tiskikoneen paikat määrittivät jaot, mutta näillä mennään - vanhan talon iloja... Uunin alapuolella on tehty paikat unipelleille ja ritilälle. Uuden keittiön perusidea on - että kaikille on oma paikkansa eikä mitään tarvitse pinota päällekkäin eli kaikki on helposti käytettävissä. Siellä on vain kaikki tarvittava eikä mitään turhaa!
Muutenkin keittiö alkaa jo hahmottua. Alakaappien rungot ovat jo valmiit mutta ovet ja paikoitellen hyllytkin puuttuu. Aika epäkäytännöllisiä tiloja jäi jäljelle kun uunin ja tiskikoneen paikat määrittivät jaot, mutta näillä mennään - vanhan talon iloja... Uunin alapuolella on tehty paikat unipelleille ja ritilälle. Uuden keittiön perusidea on - että kaikille on oma paikkansa eikä mitään tarvitse pinota päällekkäin eli kaikki on helposti käytettävissä. Siellä on vain kaikki tarvittava eikä mitään turhaa!
Lähimatkailua! - Near but Dear...
Me olemme päättäneet aloittaa muitten kaukomatkailun vastapainoksi ja omien varojen mukaisen sekä ekologisen lähimatkailun! Ei tarvinnut mennä kauas päästäkseen "etelän lämpöön". Kävimme tällä viikolla eteläisessä kauniissa pitäjässä sekä lähikaupungissa varmaan kesän kuumimpana päivänä näillä main tähän asti - noin +30 varjossa! Tarkoitus oli katsella nähtävyyksiä ja hieman kuvata kauniita vanhoja taloja, merimaisemia jne. Eipä paljon jaksettu. Pienen kaupunkipyrähdyksen jälkeen reissu muuttui picniciksi puistossa ja iltapäiväksi rannalla - ei huono vaihtoehto sekään, mutta kuvaamiset siirtyi johonkin toiseen kertaan... Nautiskeltiin vain lomasta ja lämmöstä. Muutamia rantakuvia (taas!) tuli kuitenkin napattua...
Kyllä Suomi on kaunis!
Kyllä Suomi on kaunis!
sunnuntai 23. kesäkuuta 2013
Kesänviettoa - Summertime...
Eilen päivällä olimme uimarannalla. Sää suosi meitä - Aurinko paistoi lämpimästi, onneksi merituuli viilensi sopivasti.
Our Day on the Beach by the Sea |
Illalla Faarin savusaunassa ja Nannukkakin heitti talviturkin mereen... Oi ihanuutta!
Traditional Chimneyless Sauna |
The beach path |
Evening swim after Sauna. Totally divine feeling! |
lauantai 22. kesäkuuta 2013
Lämmintä ja ihanaa
Harvinainen Juhannus - Lämmintä ja ihanaa. Hieman hyttysiä mutta ei paljon.
Ihanat vieraat. Mukavaa yhdessäoloa. No karjalaiset saavat paljon ääntä aina aikaan vaikka ei nauttisikaan alkoholia (anteeksi naapurit). Syötiin hyvin. Maisteltiin kuohuviiniä ja kahvia & konjakkia. Pelattiin korttia ulkona luonnon valossa lähes aamu kahteen. Jopa iltauninen minä. Suomen keskikesä on uskomaton.
Keittiöremontin takia tiskikone ei ole käytössä (vanha sanoi sopimuksen irti viime metreillä ja uutta ei ole vielä kytketty) joten kaikki merkitsivät pyynnöstäni astiansa jota saavat käyttää koko vierailun ajan :D Vieraanvarainen emäntä...
Ihanat vieraat. Mukavaa yhdessäoloa. No karjalaiset saavat paljon ääntä aina aikaan vaikka ei nauttisikaan alkoholia (anteeksi naapurit). Syötiin hyvin. Maisteltiin kuohuviiniä ja kahvia & konjakkia. Pelattiin korttia ulkona luonnon valossa lähes aamu kahteen. Jopa iltauninen minä. Suomen keskikesä on uskomaton.
Keittiöremontin takia tiskikone ei ole käytössä (vanha sanoi sopimuksen irti viime metreillä ja uutta ei ole vielä kytketty) joten kaikki merkitsivät pyynnöstäni astiansa jota saavat käyttää koko vierailun ajan :D Vieraanvarainen emäntä...
Ihanaa Juhannuksen jatkoa kaikille!
perjantai 21. kesäkuuta 2013
Hyvää Juhannusta! - Magic of the Midsummer
Heilu, keinuni, korkealle,
Nythän on juhannusilta,
Mesimarja paistaa ja tuomi tuoksuu
Ja kuulas on taivahan silta.
Nythän on juhannusilta,
Mesimarja paistaa ja tuomi tuoksuu
Ja kuulas on taivahan silta.
Heilu, keinuni, korkealle,
Linnut ne laulavat häitä,
Minä olen nuori kuin päivänkukka,
En muistele suruja näitä.
Linnut ne laulavat häitä,
Minä olen nuori kuin päivänkukka,
En muistele suruja näitä.
Heilu, keinuni, korkealle,
Rintani riemuja laulan,
Kedon helyt kullalle kuiskien poimin
Ja solmin sen vihreän paulan.
Rintani riemuja laulan,
Kedon helyt kullalle kuiskien poimin
Ja solmin sen vihreän paulan.
[Oskar Merikanto. Larin Kyösti = Kyösti Larson, 1873-1948.]
keskiviikko 19. kesäkuuta 2013
More ATCs
Here some of my old ATC cards. I wish I would have more time to do some new ones...
I guess I lost my husband?
I don't know where he went?
Sweet dreams are made of these?
Who am I to disagree?
Nannukka goes to Hollywood!
Nannukka goes to Bollywood!
Mukavaa Juhannusviikkoa kaikille!
I guess I lost my husband?
I don't know where he went?
Sweet dreams are made of these?
Who am I to disagree?
Nannukka goes to Hollywood!
Nannukka goes to Bollywood!
Mukavaa Juhannusviikkoa kaikille!
maanantai 17. kesäkuuta 2013
Wedding Haze & ATCs
17.6.1995 |
Time flies when you having fun...?
Tänään meillä on 18 v. hääpäivä!
Tuntuu uskomattomalta tämä nopea ajan kuluminen.
23 v. yhdessä, 22 v. kihloissa, 20 v. asuttu saman katon alla ja lapset täyttävät heinäkuussa jo 14 v. ja 11 v. !
Monta vuotta työtä ja taistelua, vastoinkäymisiä ja väärinymmärryksiä, ilon, onnen ja surun hetkiä...eipä ole ollut yksitoikkoista...
Nyt yksi kummitytöistäni suunnittelee omia häitään ja kummitätikin on jo pienessä häähumussa.
Kiitos aviomiehelleni näistä vuosista - ilman sinun "sinnikkyyttäsi" ei varmaan oltaisi nyt tässä...
Vuodet eivät ole menneet jättämättä jälkiään. Ollemme muuttuneet monella tapaa, mutta perusasiat on ilmeisesti vielä ennallaan. Asumme tällä rintamiestalo-alueella ja henki on meilläkin sama...kaveria ei jätetä tuli mitä tuli...? Toivotaan parasta. Häälaulumme "What a Wonderful World" sanoin toivon kaikille paljon hyvää ja kaunista!
Mom & Dad |
What A Wonderful World
I see trees of green..... red roses tooI see em bloom.... for me and for you
And I think to myself.... what a wonderful world.
I see skies of blue..... clouds of white
Bright blessed days.... dark sacred nights
And I think to myself.....what a wonderful world.
The colors of a rainbow.....so pretty.....in the sky
Are also on the faces.....of people....going by
I see friends shaking hands.....sayin....How do you do
They're really sayin...... I love you.
I hear babies cry...... I watch them grow
They'll learn much more.....than I'll never know
And I think to myself .....what a wonderful world
The colors of a rainbow.....so pretty ..in the sky
Are there on the faces.....of people ..going by
I see friends shaking hands.....sayin.. How do you do
They're really sayin...(I ....love....you).
I hear babies cry...... I watch them grow
(you know their gonna learn
A whole lot more than I'll never know)
And I think to myself .....what a wonderful world
Yes I think to myself .......what a wonderful world.
Songwriters: GEORGE DAVID WEISS, GEORGE DOUGLAS, BOB THIELE
keskiviikko 12. kesäkuuta 2013
Ihmisiä puolapuilla - Wall Bars
Remontin suhteen ei ole juuri tapahtunut uutta julkaistavaa. Jotain on saatu valmiiksikin. Aika on mennyt pitkälti muissa askareissa. Leiponut olen edelleen ja kirpputoria pitänyt...karsin edelleen sisustustavaroita ja pistän myyntiin...
PUOLAPUUT
""Puolapuiden design on tuotu kansakouluajoista nykypäivään. Kauniit värit ja muotoilu tarkoittavat sitä, että ne voi nykyään sijoittaa oikeastaan kaikkiin tiloihin. Esim. Gloria lehti kirjoitti artikkelissaan, että puolapuut toimivat nykyään jopa sisustuselementteinä. Jutussa ne toimivat mm. makuuhuoneessa vaatteiden laskostuspaikkana sekä aamujumpan suorituspaikkana.""
En tarkkaan muista milloin, mutta veikkaisin 80- lopussa tai 90-luvun alussa, ilmeisesti mieheni kaukonäköisesti pelasti eräästä lopetetun vaateliikkeen leikkinurkasta peräisin olevat "seitkytluvunruskeat" puolapuut. Olivat vissiin roskalavalle menossa. En tiedä mistä alunperin tai kenen tekemät, mutta tosi tukevaa ja lujaa tekoa ovat. Jonkun vuoden varastossa pyörittyään päätyivät meille ex-olohuoneen, nykyisen uuden/tulevan keittiön seinälle. Yhtä äkkiä huomaamme olevamme trendikkyyden huipulla! Lapset ei taida niin paljon enää kiipeillä, mutta hyvä niissä on vaikka riippua ja jumpata. Saisivat kyllä olla hieman pidemmät, mutta ehkä sellaiset joskus eteen osuvat ja nämä pääsevät kierrätykseen. Ensin ajattelin että saisivat pitää oman entisen tumman ruskean pinnan, mutta halusin kuitenkin hieman paremmin seinään sulautuvan värin. Koska nykyinen olohuone ei ole kovin iso, niin en halua tehdä siitä vielä ahtaamman tuntuista. Myönnän/tiedän kyllä, että nuo sohvat ovat hieman liian isot tähän tilaan, mutta niistä en luovu! Mukavuus ennen kaikkea. Kesken keittiöremonttikiireiden sain kuin sainkin mieheni maalaamaan ne puolapuut ja kiinnittämään seinälle (työvoitto!). Asettelin niihin torkkupeittoja ja jopa välillä kylpypyyhkeitä ja pyykkejä kuivahtamaan ja oikenemaan.
Koska talomme on vanha, meillä ei ole mitään kodinhoitohuonetta (kylppärissä pyykinpesukone ja kuivausrumpu). Semmoinen ehkä tehdään kellariin aikanaan tai sitten ei. Ajatukset ovat hieman muuttuneet, nyt mielessä on ns. "Multifunctional" -tila (k+oh=tupa) jossa, voisin mm. ne meidän vähäiset silitys- ja ompelutyötkin tehdä. Hautautuminen kellariin kodinhoitohuoneeseen (yksin) puurtamaan ei tällä hetkellä tunnu kovin houkuttelevalta tai tehdä koneille oma erityishuone jossa ne saisi asustella? Jotenkin vastustan tätäkin nykytrendiä, että jokaiselle toiminnalle ja perheenjäsenelle pitää olla oma erillinen (eristys) huone.
Vanhan ajan meininki, jossa tuvassa tehtiin kaikki askareet, yhdessä ja samassa tilassa ja johon kaikki (vieraista lähtien) kokoontuivat tuntuu jotenkin vain nostalgisen houkuttavalta. Ei meillä sentään ihan reen jalaksia veistetä (ainakaan vielä). Meidän kotihan on meitä ja meidän elämää eikä edustamista varten. Vaikka välillä tunnen lievää häpeää sotkuista, jos nyt joku vieras tupsahtaa yllättäen keskelle kirpputoritavaroiden hinnoittelu-, papereiden järjestely -projektia tai massiivista siivousoperaatiota tms.
Lasten pyynnöstä meille ei tule lainkaan telkkaria uuteen keittiö/olohuoneeseen eli voimme keskittyä yhdessä oloon, keskusteluun tai vaikka ihan hiljaisuuteen. Minua ei vain innosta television hallitsema olohuone tai elämä!
That's all folks!
I'll be back...
PUOLAPUUT
""Puolapuiden design on tuotu kansakouluajoista nykypäivään. Kauniit värit ja muotoilu tarkoittavat sitä, että ne voi nykyään sijoittaa oikeastaan kaikkiin tiloihin. Esim. Gloria lehti kirjoitti artikkelissaan, että puolapuut toimivat nykyään jopa sisustuselementteinä. Jutussa ne toimivat mm. makuuhuoneessa vaatteiden laskostuspaikkana sekä aamujumpan suorituspaikkana.""
En tarkkaan muista milloin, mutta veikkaisin 80- lopussa tai 90-luvun alussa, ilmeisesti mieheni kaukonäköisesti pelasti eräästä lopetetun vaateliikkeen leikkinurkasta peräisin olevat "seitkytluvunruskeat" puolapuut. Olivat vissiin roskalavalle menossa. En tiedä mistä alunperin tai kenen tekemät, mutta tosi tukevaa ja lujaa tekoa ovat. Jonkun vuoden varastossa pyörittyään päätyivät meille ex-olohuoneen, nykyisen uuden/tulevan keittiön seinälle. Yhtä äkkiä huomaamme olevamme trendikkyyden huipulla! Lapset ei taida niin paljon enää kiipeillä, mutta hyvä niissä on vaikka riippua ja jumpata. Saisivat kyllä olla hieman pidemmät, mutta ehkä sellaiset joskus eteen osuvat ja nämä pääsevät kierrätykseen. Ensin ajattelin että saisivat pitää oman entisen tumman ruskean pinnan, mutta halusin kuitenkin hieman paremmin seinään sulautuvan värin. Koska nykyinen olohuone ei ole kovin iso, niin en halua tehdä siitä vielä ahtaamman tuntuista. Myönnän/tiedän kyllä, että nuo sohvat ovat hieman liian isot tähän tilaan, mutta niistä en luovu! Mukavuus ennen kaikkea. Kesken keittiöremonttikiireiden sain kuin sainkin mieheni maalaamaan ne puolapuut ja kiinnittämään seinälle (työvoitto!). Asettelin niihin torkkupeittoja ja jopa välillä kylpypyyhkeitä ja pyykkejä kuivahtamaan ja oikenemaan.
Koska talomme on vanha, meillä ei ole mitään kodinhoitohuonetta (kylppärissä pyykinpesukone ja kuivausrumpu). Semmoinen ehkä tehdään kellariin aikanaan tai sitten ei. Ajatukset ovat hieman muuttuneet, nyt mielessä on ns. "Multifunctional" -tila (k+oh=tupa) jossa, voisin mm. ne meidän vähäiset silitys- ja ompelutyötkin tehdä. Hautautuminen kellariin kodinhoitohuoneeseen (yksin) puurtamaan ei tällä hetkellä tunnu kovin houkuttelevalta tai tehdä koneille oma erityishuone jossa ne saisi asustella? Jotenkin vastustan tätäkin nykytrendiä, että jokaiselle toiminnalle ja perheenjäsenelle pitää olla oma erillinen (eristys) huone.
Vanhan ajan meininki, jossa tuvassa tehtiin kaikki askareet, yhdessä ja samassa tilassa ja johon kaikki (vieraista lähtien) kokoontuivat tuntuu jotenkin vain nostalgisen houkuttavalta. Ei meillä sentään ihan reen jalaksia veistetä (ainakaan vielä). Meidän kotihan on meitä ja meidän elämää eikä edustamista varten. Vaikka välillä tunnen lievää häpeää sotkuista, jos nyt joku vieras tupsahtaa yllättäen keskelle kirpputoritavaroiden hinnoittelu-, papereiden järjestely -projektia tai massiivista siivousoperaatiota tms.
Lasten pyynnöstä meille ei tule lainkaan telkkaria uuteen keittiö/olohuoneeseen eli voimme keskittyä yhdessä oloon, keskusteluun tai vaikka ihan hiljaisuuteen. Minua ei vain innosta television hallitsema olohuone tai elämä!
That's all folks!
I'll be back...
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)