Päivän keittiökuva - The Kitchen Photo of the Day

Suvivirsi ja Gaudeamus Igitur

Pihalla tuoksuu ihanalta mm. syreenit ja kielot levittävät huumaavaa parfyymiään.
Suvivirsi raikaa kouluissa huomenna ja lapset pääsevät kaivatulle kesälomalle.
Monessa perheessa lauletaan huomenna myös "Gaudeamus igitur, Juvenes dum sumus, Post jucundum juventutem, Post molestam senectutem, Nos habebit humus..." Kohotan virtuaalisen Onnittelumaljan kaikille uusille ylioppilaille erityiset Onnittelut ihanille neidoille Idalle ja Elinalle!

Tämä Hj. Nortamo suomennos ei ole ihan näissä odotuksen täyteisissä kepeissä kesätunnelmissa mutta kyseessähän on alunperin vanha latinankielinen juomalaulu...

Riemuitkaamme

Riemuitkaamme, vielä on

suonissamme tulta.

Jälkeen nuoruutemme armaan,

jälkeen vanhuusajan harmaan

meidät perii multa,

meidät perii multa.

Missä ovat entiset,

vanhat ystävämme?

Ehkä tähtimaailmoissa,

tumman tuonen kartanoissa.

Turha kyselymme.

Lyhyt elämämme on,

loppuun äkin päästy.

Kiirehesti kuolo kulkee,

meidät ryntäillensä sulkee.

Eikä kukaan säästy.

Eläköön yl’opisto,

opin ohjaajatki!

Eläköön sen veteraanit,

fuksit, civikset, beaanit,

kukoistakoot ratki!

Eläköön myös neitoset,

keijut kaunokaiset,

emännätkin hellät, oivat,

ahkerasti askaroivat,

töissään taitavaiset!

Suom. Hj. Nortamo

En jaksaisi enää odottaa - I just don't want to wait anymore...

Kärsimättömyys iskee nyt ihan viime metreillä, enkä enää jaksaisi millään odottaa keittiön valmistumista, mutta nyt aika menee muuhun toimintaan...
Muutamia uusia ihan "pakollisia" hankintoja uuteen keittiöön.
Please see http://happybakingdays.co.uk/ - Tala, originating from Taylor and Law, has been associated with baking and icing for over 100 years - since 1899.

PALA PALALTA - Bit By Bit

Ihana tunne! Pala palalta tupa-keittiö-olohuone rakentuu valmiiksi!! Viimeisin välihyppy oli tämän perheen "ilmoituskeskuksen" valmistuminen. Niin tärkeä ja käytetty laite kuin jääkaappi joka perheessä onkin,  en pidä siitä että jääkaapin ovi täyttyy kaikista muistettavista: lukujärjestykset, harkkalistat, pelivuorot, talkoot, kutsukortit, muut tärkeät muistettavat, kortit, kuvat... Olen miettinyt magneettitaulua, korkkitaulua, liitutaulua, mutta kaikki ne ovat tuntuneet riittämättömiltä perheemme tarpeisiin. Tästä on jo joitakin vuosia kun meillä oli hetken aikaa käytössä kälyn naapurilta saatu IKEAN kulmasohva. Muuten ihan kiva, hieman tahrainen, mutta tilasin siihen uudet päälliset Bemzilta. Bemz - Give your IKEA furniture a new life. Tämä Bemz on erikoistunut Ikean sohvien nojatuolien jne irtopäällisten valmistamisen.  Jonkun aikaa käytössämme oltuaan se alkoi, uusista päällisistä huolimatta, mielestäni tuoksumamaan hiukan eikä todellakaan ruusuilta ja sohva oli ollut aikaisemmin hieman kovasssa käytössä ja väsynyt, päällysteet ohentunet ja muuttuneet hieman kuhmuraisiksi... No luovuimme siitä ja kun viemme sitä viimeiseen lepoon (siinä ei ollut oikein enää kierrätettävää..) Divaani osan pohja kiinnitti huomioni, siinä oli jotakin inspiroivaa. Keksin, että siitä tulisi oiva ilmoituskeskus uuteen tupakeittiöömme. Monta vuotta varastossa pyörittyään, siitä on poistettu ylimääräiset niitit ja tukiraudat sekä sivelty ohuelti tätä keittiömme teemaväriä "kermabeigeä" ;) Vino, vääntynyt ja rosoinen - SHABBY CHIC - and I love it! Tähän voi kiinnittää juttuja sohvan jousien taakse tai väliin, myös magneetit toimivat hyvin. Aioin myös laittaa siihen lisäksi tällaisia klipsuja.

Tänään aurinkoisena sunnuntaina taidan jopa (-harvinaista minulle- ) "matkailla" ja käväistä naapurikaupungissa. Borta bra men hemma bäst...

Kiitokset kaikille - Comments Please and Thank You All

Kiitos kommenteista ja palautteesta ... Olisi kiva nähdä niitä myös täällä blogissa! Vink, vink...

Gracias a la Vida...
Jokainen remonttia tekevä työssäkäyvä perheellinen tietää miten raskasta ja kuluttavaa se voi olla... varsinkin näin niukoin varoin kuin meillä. Näette täällä ehkä lopputulokset (rajoitettuna) mutta tämä kaikki on vaatinut kärsivällisyyttä, uhrauksia ja paljon paljon työtä varsikin mieheltäni! Kiitos oma puuseppä/puutarhuri/yleismies/tsemppari/isä/aviomies/huoltaja/autonkuljettaja jne..jne..
Olen täällä kertonut miten me, mieheni tai minä olemme tehneet sitä, tätä ja tuota....No olemme tehneet tätä  remonttia lähes yksin, mutta se ei ole aivan totta eli kiitokset meitä auttaneille (mm. Faari, Tapsa, Kari, Mummi...) ja varsikin kiitos silloiselle sisustussuunnittelijallemme, joka teit meille (v. 2001) ne alustuvat suunnitelmat ja kylvit nämä ajatuksen siemenet meidän päähämme itämään. Suosittelen kaikille vilpittömästi ammattiapua tässäkin asiassa :) Siitä oli hyvä lähteä kehittämään ideoita eteenpäin.
Saimme itsellemme rohkeutta aloittaa toisin-ajattelemisen remontoinnista, sisustamisesta ja talosta sekä sysäyksen hakea lisää ideoita ja tietoa. Tästä kaikesta on nyt kehittynyt melkein filosofia tai ainakin lifestyle. Nyt yritän elämässäkin kuunnella ja noudattaa tätä ns. sisäistä ääntäni ROHKEASTI eteenpäin omalla oikealta tuntuvalla tiellä... ja kiitos.

...Remontti ja Elämä jatkuu...

...Elämä lyhyt remontti pitkä...

...Tulin, näin, remontoin...

...Niin monta remonttia, niin monta mielipidettä...

PS: Kuvissa pihamme kevätkukkia

I am so sorry!

-- Nescit vox missa reverti ---

SUMMER AT LAST - Kesää ja Mustaherukanlehtiä

Pitkän, pimeän, synkän, voimia verottaneen talven ja kiduttavan loppumattomalta tuntuneen, kylmän, armottoman kevään jälkeen kaunis kirkas ja yllättävän lämmin Suomen Suvi on saapunut kauan kaivattuna, odotettuna vieraana luoksemme. Viritimme uuden isomman uima-altaan lapsille (Oi miten lapset ovat kasvaneetkaan viime kesästä!). Itse asiassa allas on melko hirveä sininen muovilaitos, mutta tällä kertaa funktio ennen estetiikkaa. Tunnen altaasta hieman huonoa ympäristöllistä omatuntoa ja säästökampanjamme takia, ostamisesta johtuvaa moraalista krapulaa. mutta joka lähes haihtui, kuullessani lasten iloista loiskintaa ja nähdessäni teinin lojuvan rentoutuneena uimapatjalla. Vakuuttelen itselleni että uima-allas pihalla on aivan yhtä hintava, kuin reissu vaikkapa Helsinkiin Linnanmäelle, mutta iloa ja puuhaa riittää koko kesäksi. Säästäväisyyden ja luonnonsuojelun armolliset jumalat antakaa anteeksi vielä tämän kerran hairahdukseni ja siunatkaa lasten ilot...

Parhaita eli käytetyimpiä keittokirjojani ovat Talouskouluni perusteos "Ruoanvalmistus" (vuodelta miekka ja kilpi) sekä äitini lahjoittama Marttaliiton julkaisema "Penninvenyttäjän Keittokirja" v. 1993. (Yritettyäni olla koko ikäni olla se Maria minusta on lopulta tullut tämä Martta)
Ihanteeni (ja perusluoteeni) mukaan yksinkertaista ja mutkatonta / straightforward and simple.

Teimme tällä kertaa vaihtelun vuoksi ja sesongin mukaan Mustaherukanlehti-simaa, jota myös Juhannussimaksi kutsutaan eli tehdään ihan kuin normaali sima, mutta 5 litraan lisätään 3 dl (10 litraan / 6 dl jne.) mustaherukanlehtiä.  Voilá - raikasta janojuomaa. Ihania kesäpäiviä kaikille!

 JUHANNUSSIMA
 5 l  vettä
350 g  sokeria
350 g  fariinisokeria
2  sitruunaa
1/4  tl hiivaa
3 dl  mustaherukanlehtiä

1. Laita huuhdellut mustaherukan lehdet astiaan.
2. Pese sitruunat ja kuori niistä keltainen osa perunan kuorimavetsellä.
3. Poista sitruunoista kuoren valkoinen osa ja leikkaa hedelmäliha viipaleiksi.
4. Laita sitruunaviipaleet, sitruunankuoren keltaiset osat  ja sokerit myös astiaan.
5. Kuumenna puolet vesimäärästä kiehuvaksi ja kaada sima-ainesten päälle.
6. Sekoita ja anna seistä hetken aikaa kannen alla.
7. Lisää loput vedestä kylmänä.
8. Lisää hiiva, kun liemi on huoneenlämpöistä.
9. Anna olla huoneenlämmössä kunnes alkaa vähän käydä, noin päivän ajan.
10. Laita puhtaisiin pulloihin muutama rusina ja 1 tl sokeria.
11. Siivilöi sima ja pullota.
12. Korkita löyhästi.
11. Vie viileään paikkaan
12. Sima on valmista kun rusinat ovat nousseet pinnalle.
13. Nauti!

OH MOTHER - Vielä äitienpäivän tunnelmissa...

Mukaillen runoa: "Äidit vain, nuo toivossa väkevät, Kaiken näkevät? Heille on annettu voima ja valta..." (Anteeksi Lauri Viita) Äitiys on parasta (mutta välillä myös vaikeinta) mitä minun elämässäni on. Äitien päivää taas vietettiin ja ihanat tyttäreni muistivat minua uskomattoman hienolla kakulla ja kukkakimpulla. Ainakaan täällä ei kasvateta uusavuttomia! Vietin myös hiljaisen hetken muistellen omaa äitiäni. God bless her soul. 

 

Joskus äiti/äitiys/äidit/lapset herätti minusta tällaisia ajatuksia, kuin näissä vanhoissa ATC -korteissani. Minulle näissä korteissa on tärkeämpää tunne kuin taito (no niin kun sitä taitoa ei niin paljon ole!) Kortit syntyvät hetkessä ja nopeasti. En jaksa niin paljon pipertää kuin asia vaatisi. Minua kiehtoo näissä ATC -korteissa pieni koko, ei tarvitse paljon materiaalia, eivätkä vie paljon tilaa sekä ajatuksen ja kuvan pelkistäminen. Monesti nämä ATC -korttiharrastajat tekevät teknisesti huikean taidokkaita kauniita teoksia ilman sen kummempaa syvällistä sisältöä. Netistä löytyy paljon kuvia ja paikkoja missä näitä ihania teoksia voi ihailla (pieni on kaunista - ainakin tässä asiassa)

 
ATC-kortit ovat keräilykorttien (baseball, jääkiekko jne.) taiteellinen versio. Kortin koko on 64 x 89 mm /6,4 x 8,9 cm /2,5 x 3,5 tuumaa. Kortit ovat joko aivan uniikkeja tai samaa korttia on tehty hyvin pieni määrä. Kaikki tekniikat ja materiaalit käyvät: maalaukset, piirrokset, kollaasit, valokuvat, leimailut, sekatekniikka yms. Digitaalisia kollaaseja voi myös tehdä. Korttien ei tarvitse olla laminoituja tai muovitettuja. Ainoana sääntönä on kortin yllä mainittu koko. Kortin kääntöpuolelle tulee signeeraus, päivämäärä ja numero, mikäli kortti on osa tiettyä sarjaa. Peruslähtökohtana on kortin vaihtaminen toiseen korttiin.

Artist Trading Cards (ATCs) are miniature works of art about the same size as modern trading cards baseball cards, small enough to fit inside standard card-collector pockets, sleeves or sheets. The ATC movement developed out of the mail art movement and has its origins in Switzerland. Cards are produced in various media, including dry media (pencils, pens, markers, etc.), wet media (watercolor, acrylic paints, etc.), paper media (in the form of collage, paper cuts, found objects, etc.) or even metals or fiber. The cards are usually traded or exchanged.

Kurkistuksia - Peek-a-boo - Sneak peeks

Se Pöytä - The Table - la table - la mesa - la tabella - mensamque - bord - Tisch - tabuľka - tabel

Nyt minä sen sain. Mun ikioman puusepän mittatilauksena tekemän ruokapöydän:

My new lovely rustic country style dinner table. Designed by me and made by my husband.
Pöydän kannen lankut on Faarin metsästä.

Puusepän sydän itki verta, kun joutui jättämään pinnan, toiveideni mukaan, näin krouviksi:

Muilla voi olla personal trainer minulla on personal carpenter ja hänellä on personal organizer...

Tässä vähän esimakua - ei ihan valmiista - tupa-keittiöstämme:

IKUISUUSPROJEKTEJA - Eternal Flames...

Välillä usko on todella koetuksella - horjuu mutta ei kaadu. Uusi keittiömme alkaa uhkaavasti näyttää valmistuvan (ehkäpä jo tänä vuonna?) Huomioikaa hyvät ihmiset myös Rooman ja Iisakin kirkon samanhenkiset rakentajat. (ehkäpä esimerkkejä löytyy lähempääkin - ja arvatkaapas missä...)

Tässä nyt hieman ENNEN kuvia:

BACK TO BASICS - Perusasioiden äärellä...

Nykyisessä tilanteessa eli tässä pakollisessa köyhäilyssä on positiivisiakin puolia: itse- ja yhdessä tekeminen.  Olemme tehneet itse jo monta satsia simaa ja kotikaljaa. Kaikki ruoka tehdään alusta loppuun kokonaan itse ja keskitymme hyviin sekä edullisiin perusruokiin. Olen aloittanut taas uudestaan välillä unohduksiin jääneen leipomisen. Herätin henkiin pakastimessani uinuneen lähes satavuotiaan leipäjuuren. Sain sitä aikoinaan äidiltäni, joka peri sen anopiltaan 50-luvulla miniäksi taloon tultuaan. Ruisleivät onnistuivat ihan hyvin (ilman hiivaa), vaikka hieman oli hakusessa miten se homma toimikaan. Internetin ihmeellisestä maailmasta silmäilin paria leipäjuuri-ohjetta ja loput tuli vanhasta muistista. Tuoksu ja maku oli kuin paluu juurille.

Kaljan teosta jääneen mäskin hyödynsin maistuvaan mallasleipään.

MALLASLEIPÄ 

n. 3 dl  Kotikaljan valmistuksesta jäänyttä mäskiä

n. 2,5 dl  Piimää                                       

n. 1½ tl  Suolaa          

½ dl Siirappia      

25-30 g Hiivaa tai kuivahiivaa 1 pss                  

n. 2 dl  Ruisjauhoja  

n. 8-9 dl Vehnä- tai hiivaleipäjauhoja                    

50 g  Pehmeää voita tai rypsiöljyä                  

(mausteeksi esim. fenkolia tai kuminaa)

Lisää mäskiin haalea piimä, suola, siirappi ja murennettu hiiva ( ja mausteet). Alusta ruis- ja vehnä- tai hiivaleipäjauhoilla melko napakaksi taikinaksi. Lisää rasva alustamisen loppupuolella. Anna taikinan kohota vedottomassa paikassa n. kaksinkertaiseksi. Vaivaa taikinaa kevyesti jauhotetulla leivinpöydällä ja leivo taikinasta 4 pientä pyöreää limppua. Anna leipien kohota. Paista n. 40-60 minuuttia 175-200 asteessa. Voitele leipiä siirappivedellä paistamisen loppupuolella, jos haluat leipien pintaan kiillon. Jäähdytä leivät ritilän päällä, saat rapeamman pinnan kun peität vasta jäähtyneenä. 

Löysin (muistin) anopilta ammoin saadun leipävuoan. Ja tein tätä helppoa ja nopeaa vuokaleipää.

VUOKALEIPÄ

0,5 l 42 asteista vettä

1 pss kuivahiivaa (11g)

1 dl esim. 4-viljan hiutaleita

1 dl ruisjauhoja

n. 8-9 dl vehnäjauhoja

2 tl suolaa

voita vuoan voiteluun

1 rkl siirappia

Sekoita lämpimään veteen ruisjauhot, siirappi, hiiva, suola ja hiutaleet. Anna tekeytyä 1/2 tuntia peitettynä. Lisää vehnäjauhoja vähitellen alustaen. Taikina saa jäädä löysäksi. Anna kohota 1/2 tuntia liinalla peitettynä. Voitele voilla leipävuoka. Nostele taikina vuokaan. Anna kohota vielä n. 1/2 tuntia peiteltynä. Paista 250 asteessa n. 1/2 tuntia.

Enpä ole viime aikoina saanut mistään työstä niin suurta mielihyvää ja tyydytystä kuin näistä leipomissessioista. Lisäksi mieltä lämmitti perheen kehut ja se että leivät katosivat nopeasti parempiin suihin. Helatorstain vieraille oli kiva tarjota keiton lisukkeeksi kolmea sorttia itse tehtyä leipää.

Ai niin teihän minä kolme kakkuakin. Leipomisesta ja ruoanlaitosta ajattelen kuin elämästä yleensä: Keep it Simple! Taikinaterapiaa suosittelen kaikille :)